termen

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui termen
määräinen	termenului
monikko	unor termeni
määräinen	termenilor

termen m. (määräinen: termenul, monikko: termeni, määräinen: termenii)

1. ehto, rajoite (sopimuksessa)
2. (matematiikka) raja
3. termi

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui termen
määräinen	termenului
monikko	unor termene
määräinen	termenelor

termen n. (määräinen: termenul, monikko: termene, määräinen: termenele)

1. määräaika

   pe termen lung – pitkällä tähtäimellä