termi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatermi (5)
- (kielitiede) ammattisana; jollakin erikoisalalla käytettävä käsitteen kielellinen (kirjoitettu tai ääneen lausuttu) nimitys, joka voi olla sana, sanaliitto tai lyhenne
- Termit ovat käsitteiden nimiä erikoiskielissä.
- (matematiikka) lausekkeen jäsen
Huomautukset
muokkaa- Sanat käsite ja termi sekoittuvat helposti yleiskielessä. Käsite tarkoittaa ihmisen mielessä olevaa ideaa jostakin abstraktista tai konkreettisesta asiasta, kun taas termi tarkoittaa tuon idean kielellistä (kirjoitettua tai ääneen lausuttua) nimitystä.[1]
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ermi/, [ˈt̪e̞rmi]
- tavutus: ter‧mi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | termi | termit |
genetiivi | termin | termien (termein) |
partitiivi | termiä | termejä |
akkusatiivi | termi; termin |
termit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | termissä | termeissä |
elatiivi | termistä | termeistä |
illatiivi | termiin | termeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | termillä | termeillä |
ablatiivi | termiltä | termeiltä |
allatiivi | termille | termeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | terminä | termeinä |
translatiivi | termiksi | termeiksi |
abessiivi | termittä | termeittä |
instruktiivi | – | termein |
komitatiivi | – | termeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | termi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: kaksiterminen
- substantiivit: termistö
Yhdyssanat
muokkaaammattitermi, isotermi, lakitermi
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Terminologian sanasto Sanastokeskus TSK ry. 29.4.2017.