terminologia
Katso myös: terminología, terminológia |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaterminologia (12)
- tieteenala, joka tutkii erikoiskielten käsitteitä, termejä ja termistöjä
- (arkikieltä) termistö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | terminologia | terminologiat |
genetiivi | terminologian | terminologioiden terminologioitten (terminologiain) |
partitiivi | terminologiaa | terminologioita |
akkusatiivi | terminologia; terminologian |
terminologiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | terminologiassa | terminologioissa |
elatiivi | terminologiasta | terminologioista |
illatiivi | terminologiaan | terminologioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | terminologialla | terminologioilla |
ablatiivi | terminologialta | terminologioilta |
allatiivi | terminologialle | terminologioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | terminologiana | terminologioina |
translatiivi | terminologiaksi | terminologioiksi |
abessiivi | terminologiatta | terminologioitta |
instruktiivi | – | terminologioin |
komitatiivi | – | terminologioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | terminologia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaauuslatinan terminologia, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1726; latinan terminus + muinaiskreikan -λογία (-logía)[1]
Aiheesta muualla
muokkaa- terminologia Kielitoimiston sanakirjassa
- terminologia Tieteen termipankissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Reijo Pitkäranta: Kreikkalais-latinalaisia termejä nykypäivänä. Terminfo, 2010, nro 2. Artikkelin verkkoversio.