tonen

Katso myös: Tonen, Tönen

Hollanti

Substantiivi

tonen

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta toon

Verbi

tonen

1. esitellä, näyttää

Keskihollanti

Verbi

tônen

1. esitellä
2. paljastaa, jättää paljaaksi
3. todistaa, osoittaa

Norja (bokmål)

Substantiivi

tonen

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Norja (riksmål)

Substantiivi

tonen

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Norja (nynorsk)

Substantiivi

tonen

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Ruotsi

Substantiivi

tonen

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ton

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	tonst
ind. prees. y. 3. p.	tont
ind. imperf. y. 3. p.	tonte
part. perf.	getont
apuverbi	haben

tonen

1. (valokuvaus) retusoida

Tanska

Substantiivi

tonen

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ton