uikuttaa

Suomi

Verbi

uikuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. valittaa kimeillä äännähdyksillä (esimerkiksi koiranpennuista)

   saukonpoikaset uikuttavat

   Hädissään uikuttavat karhunpennut herättivät huomion. (is.fi)

2. (pilkallinen, ekspressiivinen) valittaa

   Persaukiset elättiporvarit täällä uikuttavat. (suomi24.fi)

   Jannu on todella limainen ja kovaa kundia esittävä, mutta tosipaikan tullen uikuttava ja äänekäs pelkuri. (gamereactor.fi)

Etymologia

Onomatopoeettinen ui-interjektioon perustuva sana.

Käännökset

1. valittaa kimeillä äännähdyksillä

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: uikuttaja, uikuttaminen, uikutus