yksityinen

Suomi

Adjektiivi

yksityinen (38) (komparatiivi yksityisempi, superlatiivi yksityisin) (taivutus[luo])

1. yhden- tai kahdenkeskinen; läheisten keskinen, ei julkiseksi tarkoitettu

   Tilaisuus on yksityinen.

2. sellainen, joka kuuluu yksityishenkilölle tai kaupalliselle yritykselle, vastakohtana valtiolliselle

   Tämä tie on yksityisessä omistuksessa.

   Lähes kaikki bussiliikenne Suomessa on yksityistä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈyksiˌt̪yi̯nen/
• tavutus: yk‧si‧tyi‧nen

Etymologia

Johdos sanasta yksi. Wolmar Schildtin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1845.

Käännökset

1. yhden- tai kahdenkeskinen; läheisten keskinen, ei julkiseksi tarkoitettu

bosnia: privatni englanti: private espanja: privado italia: privato kroaatti: privatni m. ruotsi: privat, enskild

saksa: privat serbia: privatni, приватни sloveeni: privatni tšekki: soukromý turkki: özel viro: privaat, privaatne

Liittyvät sanat

• suljettu
• yksittäinen, yksityistää, yksityisalue, yksityisasia, yksityisomaisuus, yksityisomistus

Johdokset

• adverbit: yksityisesti
• substantiivit: yksityisyys
• verbit: yksityistyä, yksityistää

Vastakohdat

• julkinen
• yhteinen
• yleinen

Yhdyssanat

yksityisajo, yksityisalue, yksityisasia, yksityisasunto, yksityisauto, yksityiselämä, yksityisetsivä, yksityishenkilö, yksityishuone, yksityisjetti, yksityiskauppa, yksityiskeskustelu, yksityiskirje, yksityiskirjeenvaihto, yksityiskokoelma, yksityiskone, yksityiskoti, yksityiskoulu, yksityiskäynti, yksityiskäyttö, yksityislentokone, yksityisliike, yksityislääkäri, yksityismaa, yksityismetsä, yksityisoikeus, yksityisomaisuus, yksityisomistus, yksityispotilas, yksityispraktiikka, yksityispuhelu, yksityissairaala, yksityissektori, yksityissihteeri, yksityistalous, yksityistapaus, yksityistie, yksityistilaisuus, yksityistunti, yksityisvastaanotto, yksityisyrittäjä, yksityisyritys

Aiheesta muualla

• yksityinen Kielitoimiston sanakirjassa
• yksityinen Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 473 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa