Kolben

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Kolben	die Kolben
akkusatiivi	den Kolben	die Kolben
datiivi	dem Kolben	den Kolben
genetiivi	des Kolbens	der Kolben
45

Kolben m. (monikko Kolben)

1. (tekniikka) mäntä
2. (kiväärin) tukki
3. kolvi
4. (kasvianatomia) puikelo
5. (eläinanatomia) eräillä pääjalkaisten ja polyyppieläinten lajeilla koiraiden sukuelin
6. (arkikieltä) (iso) nenä

Aiheesta muualla

• Kolben Dudenissa (saksaksi)