tukki
Suomi muokkaa
.jpg)
.jpg)
Substantiivi muokkaa
- katkaistu ja karsittu puun runko, joka täyttää sahausnormin
- Tukki on yleensä vähintään 3,1 metrin pituinen ja latvaläpimitaltaan vähintään 15 senttimetriä.
- aseen, kuten kiväärin, haulikon tai jalkajousen perä
- mankelin tela
- kangaspuiden osa, loimitukki
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ukːi/, [ˈt̪uk̟ːi]
- tavutus: tuk‧ki
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tukki | tukit |
| genetiivi | tukin | tukkien (tukkein) |
| partitiivi | tukkia | tukkeja |
| akkusatiivi | tukki; tukin |
tukit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tukissa | tukeissa |
| elatiivi | tukista | tukeista |
| illatiivi | tukkiin | tukkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tukilla | tukeilla |
| ablatiivi | tukilta | tukeilta |
| allatiivi | tukille | tukeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tukkina | tukkeina |
| translatiivi | tukiksi | tukeiksi |
| abessiivi | tukitta | tukeitta |
| instruktiivi | – | tukein |
| komitatiivi | – | tukkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tuki- | |
| vahva vartalo | tukki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
3. mankeli
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: tukkilainen
Yhdyssanat muokkaa
haapatukki, kangastukki, kiväärintukki, koivutukki, kuusitukki, loimitukki, mäntytukki, pikkutukki, sahatukki, tukinajo, tukinkaato, tukinuitto, tukkiallas, tukkiankkuri, tukkihumala, tukkijätkä, tukkikuorma, tukkikämppä, tukkikärsäkäs, tukkilaani, tukkilanssi, tukkilautta, tukkimetsä, tukkimies, tukkinippu, tukkipuu, tukkisavotta, tukkisuma, tukkityö, tyvitukki, uittotukki, uppotukki, vaneritukki, veitsitukki
Aiheesta muualla muokkaa
- tukki Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
tukki
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä tukkia