Katso myös: Perä, pera, Pera

Substantiivi

muokkaa

perä (10)

  1. laitteen tai esineen kärjestä kaukaisin osa
  2. sisääntulosta tai suusta kauimmaisin osa
    käytävän perällä
    Keri kerälle, pistä pussin perälle, vie Oulun linnaan, saat hyvän hinnan. (sananl.)
  3. (merenkulku) erit. laivan tai veneen takaosa
  4. kiväärin osa, joka tuetaan olkapäätä vasten
  5. (monikollinen) tupakan palamatta jäänyt osa, erit. piipusta
    Kopistaa ja panee piipun perät suuhun. (Lassila, Nuori mylläri)
  6. (arkikieltä) takapuoli
    Onpas emännällä leveä perä.
  7. pohja, peruste
    Väitteissä ei ole mitään perää.
    Kai siinä huhussa jotain perääkin on.
  8. (tekniikka, arkikieltä) tasauspyörästö koteloineen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈperæ/
  • tavutus: pe‧rä

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • alun perin – alkujaan
  • antaa periksi – lakata tavoittelemasta jotakin
  • perin pohjin – perusteellisesti
  • peräkanaa – peräkkäin
  • perä perää(n) – peräkkäin
  • pitää perää
  1. ohjata venettä peräairolla
  2. (kuvaannollinen) olla viimeisenä kilpailussa
  • käydä pihan perällä – käydä ulkohuoneessa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • perä Kielitoimiston sanakirjassa
  • perä Tieteen termipankissa
  • perä Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 1089 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa