SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

periä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta perä

VerbiMuokkaa

periä (61) (taivutus)

  1. saada omaisuutta kuolleelta sukulaisuuden tai testamentin perusteella
    Kuka peri isoäidin hopea-astiat?
  2. vaatia saatavan takaisinmaksua velalliselta
    Hän perii minulta velkoja jo kahdeksatta vuotta.
  3. kantaa maksu, veloittaa
    ~ tullimaksua

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈperiæˣ/
  • tavutus: pe‧ri‧ä

EtymologiaMuokkaa

frekventatiivijohdos verbistä perätä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

perimisjärjestys, perimispalkkio, perimätapa, perimätieto

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • periä Kielitoimiston sanakirjassa