Katso myös: säätävä

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

saatava

  1. (laskentatoimi) toisen velka; tyypillisesti rahaerä, jonka velkoja odottaa saavansa velalliselta; esimerkiksi myyntisaamiset ja myönnetyt luotot korkoineen
    epävarma saatava
    saatavien perintä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑːt̪ɑʋɑ/
  • tavutus: saa‧ta‧va

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

olla saatava, saaminen

Johdokset muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

maksusaatava, velkasaatava, vuokrasaatava

Aiheesta muualla muokkaa

  • saatava Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

saatava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä saada

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saatatava saatatavat
genetiivi saatatavan saatatavien
(saatatavain)
partitiivi saatatavaa saatatavia
akkusatiivi saatatava; saatatavan saatatavat
sisäpaikallissijat
inessiivi saatatavassa saatatavissa
elatiivi saatatavasta saatatavista
illatiivi saatatavaan saatataviin
ulkopaikallissijat
adessiivi saatatavalla saatatavilla
ablatiivi saatatavalta saatatavilta
allatiivi saatatavalle saatataville
muut sijamuodot
essiivi saatatavana saatatavina
translatiivi saatatavaksi saatataviksi
abessiivi saatatavatta saatatavitta
instruktiivi saatatavin
komitatiivi saatatavine