Katso myös: säätävä

Substantiivi

muokkaa

saatava

  1. (laskentatoimi) toisen velka; tyypillisesti rahaerä, jonka velkoja odottaa saavansa velalliselta; esimerkiksi myyntisaamiset ja myönnetyt luotot korkoineen
    epävarma saatava
    saatavien perintä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑːt̪ɑʋɑ/
  • tavutus: saa‧ta‧va

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

olla saatava, saaminen

Johdokset
muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

maksusaatava, velkasaatava, vuokrasaatava

Aiheesta muualla

muokkaa
  • saatava Kielitoimiston sanakirjassa

saatava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä saada

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saatatava saatatavat
genetiivi saatatavan saatatavien
(saatatavain)
partitiivi saatatavaa saatatavia
akkusatiivi saatatava; saatatavan saatatavat
sisäpaikallissijat
inessiivi saatatavassa saatatavissa
elatiivi saatatavasta saatatavista
illatiivi saatatavaan saatataviin
ulkopaikallissijat
adessiivi saatatavalla saatatavilla
ablatiivi saatatavalta saatatavilta
allatiivi saatatavalle saatataville
muut sijamuodot
essiivi saatatavana saatatavina
translatiivi saatatavaksi saatataviksi
abessiivi saatatavatta saatatavitta
instruktiivi saatatavin
komitatiivi saatatavine