perijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaperijä (12)
- henkilö, joka perii: perillinen
- henkilö, joka toimittaa perintätehtäviä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈperijæ/
- tavutus: pe‧ri‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | perijä | perijät |
genetiivi | perijän | perijöiden perijöitten (perijäin) |
partitiivi | perijää | perijöitä |
akkusatiivi | perijä; perijän |
perijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | perijässä | perijöissä |
elatiivi | perijästä | perijöistä |
illatiivi | perijään | perijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | perijällä | perijöillä |
ablatiivi | perijältä | perijöiltä |
allatiivi | perijälle | perijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | perijänä | perijöinä |
translatiivi | perijäksi | perijöiksi |
abessiivi | perijättä | perijöittä |
instruktiivi | – | perijöin |
komitatiivi | – | perijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | perijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: perijätär
Aiheesta muualla
muokkaa- perijä Kielitoimiston sanakirjassa