Katso myös: máksu

Substantiivi

muokkaa

maksu (1)

  1. se mitä pitää suorittaman jonkin hyödykkeen tai palvelun saamiseksi
  2. maksaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑksu/
  • tavutus: mak‧su

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maksu maksut
genetiivi maksun maksujen
partitiivi maksua maksuja
akkusatiivi maksu;
maksun
maksut
sisäpaikallissijat
inessiivi maksussa maksuissa
elatiivi maksusta maksuista
illatiivi maksuun maksuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maksulla maksuilla
ablatiivi maksulta maksuilta
allatiivi maksulle maksuille
muut sijamuodot
essiivi maksuna maksuina
translatiivi maksuksi maksuiksi
abessiivi maksutta maksuitta
instruktiivi maksuin
komitatiivi maksuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo maksu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

maksaa, maksattaa, maksattaminen, per, solventti, taksa, velka

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ankkurointimaksu, asumisoikeusmaksu, automaksu, elatusmaksu, eläkemaksu, ennakkomaksu, etukäteismaksu, etumaksu, henkivakuutusmaksu, hoitomaksu, ilmoittautumismaksu, junamaksu, jäsenmaksu, jätevesimaksu, jäämaksu, jäämämaksu, kalastuksenhoitomaksu, kanavamaksu, kannatusmaksu, kansaneläkemaksu, kansaneläkevakuutusmaksu, karanteenimaksu, kauttakulkumaksu, kertamaksu, kiertomaksu, kirjaamismaksu, kirjausmaksu, kirjautumismaksu, kirjemaksu, kirjoittautumismaksu, koronmaksu, koulumaksu, kuljetusmaksu, kurssimaksu, kuukausimaksu, kyytimaksu, käteismaksu, käyttömaksu, laivamaksu, lapsilisämaksu, laskeutumismaksu, liikennemaksu, liittymismaksu, lisenssimaksu, lisämaksu, lossimaksu, lukukausimaksu, lunastusmaksu, luotonmaksu, luotsausmaksu, lupamaksu, lästimaksu, maksuaika, maksuehto, maksuennakko, maksuerä, maksuhelpotus, maksuhäiriö, maksujärjestelmä, maksujärjestely, maksukausi, maksukehotus, maksukielto, maksukortti, maksukuitti, maksukyky, maksukykyisyys, maksukyvyttömyys, maksuliike, maksuliikenne, maksulippu, maksulipuke, maksulisä, maksulomake, maksumies, maksumääräys, maksunkeräys, maksunkerääjä, maksunkierto, maksunkorotus, maksunlykkäys, maksunpalautus, maksunperijä, maksunperintä, maksunpidätys, maksunsaaja, maksunsaanti, maksunsuoritus, maksuosoitus, maksuosuus, maksupaikka, maksupalautus, maksupalvelu, maksuperuste, maksupuoli, maksupäivä, maksupääte, maksuselvittely, maksusitoumus, maksusopimus, maksusuhde, maksusuoritus, maksusykäys, maksutapa, maksutase, maksutaulukko, maksutodiste, maksutodistus, maksutosite, maksutulo, maksuunpano, maksuvaade, maksuvaatimus, maksuvaikeus, maksuvalmius, maksuvelvollinen, maksuvelvollisuus, maksuväline, maksuyksikkö, merenkulkumaksu, määräaikaismaksu, oppilasmaksu, osamaksu, osanottomaksu, osuusmaksu, ovimaksu, paikoitusmaksu, palkanmaksu, palvelumaksu, parkkimaksu, perusmaksu, pesulamaksu, postimaksu, postimaksukone, puhelinmaksu, puhelumaksu, pysäköintimaksu, pysäköintivirhemaksu, pysäköntimaksu, päivystysmaksu, päivähoitomaksu, päivämaksu, pääsymaksu, rahtimaksu, rajamaksu, riistanhoitomaksu, rikemaksu, rästimaksu, sairaalamaksu, sairausvakuutusmaksu, satamamaksu, siltamaksu, sisäänpääsymaksu, sosiaaliturvamaksu, sotumaksu, suojelumaksu, sähkömaksu, takaisinmaksu, tarkastusmaksu, tenttimaksu, terveyskeskusmaksu, tiemaksu, tienkäyttömaksu, tilausmaksu, tilinmaksu, toimitusmaksu, toistuvaismaksu, tullaakimaksu, tullimaksu, tuntimaksu, tuontimaksu, vakuutusmaksu, venepaikkamaksu, veronmaksu, vesimaksu, vientimaksu, virhemaksu, vuokranmaksu, vuorokausimaksu, vuosimaksu, vuotuismaksu, väylämaksu, ylikuormamaksu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • maksu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 483, 3637 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

muokkaa

maksu

  1. (taivutusmuoto) Substantiivin maks ('vero', 'maksu') yksikön genetiivi, partitiivi ja illatiivi.
  2. (taivutusmuoto) Substantiivin maks ('maksa') monikon partitiivi.