Katso myös: kölvi
 
Vanhat kolvit

Substantiivi

muokkaa

kolvi (5)[1]

  1. juottamisessa käytettävä kuumennettava työkalu, juotosvasara
  2. (kemia) laboratorion kuumennettava lasiastia
  3. (puhekieltä) nenä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkolʋi/
  • tavutus: kol‧vi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kolvi kolvit
genetiivi kolvin kolvien
(kolvein)
partitiivi kolvia kolveja
akkusatiivi kolvi;
kolvin
kolvit
sisäpaikallissijat
inessiivi kolvissa kolveissa
elatiivi kolvista kolveista
illatiivi kolviin kolveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolvilla kolveilla
ablatiivi kolvilta kolveilta
allatiivi kolville kolveille
muut sijamuodot
essiivi kolvina kolveina
translatiivi kolviksi kolveiksi
abessiivi kolvitta kolveitta
instruktiivi kolvein
komitatiivi kolveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kolvi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • ruotsin sanasta kolv

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

erlenmeyerkolvi, juotoskolvi, kolmikaulakolvi, pyörökolvi

Idiomit

muokkaa
Sanonnat
muokkaa
  • Paljon tinasit, paljon pilasit, vaan viimein kolvis' kylmeni. (vanha sanonta)  lähde?

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kolvi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5