Liite:Verbitaivutus/suomi/sopia

Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo sovi-
vahva vokaalivartalo sopi-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sovin en sovi minä olen sopinut en ole sopinut
sinä sovit et sovi sinä olet sopinut et ole sopinut
hän sopii ei sovi hän on sopinut ei ole sopinut
me sovimme emme sovi me olemme sopineet emme ole sopineet
te
Te
sovitte
-"-
ette sovi
-"-
te
Te
olette sopineet
olette sopinut
ette ole sopineet
ette ole sopinut
he sopivat eivät sovi he ovat sopineet eivät ole sopineet
passiivi sovitaan ei sovita passiivi on sovittu ei ole sovittu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sovin en sopinut minä olin sopinut en ollut sopinut
sinä sovit et sopinut sinä olit sopinut et ollut sopinut
hän sopi ei sopinut hän oli sopinut ei ollut sopinut
me sovimme emme sopineet me olimme sopineet emme olleet sopineet
te
Te
sovitte
-"-
ette sopineet
ette sopinut
te
Te
olitte sopineet
olitte sopinut
ette olleet sopineet
ette olleet sopinut
he sopivat eivät sopineet he olivat sopineet eivät olleet sopineet
passiivi sovittiin ei sovittu passiivi oli sovittu ei ollut sovittu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sopisin en sopisi minä olisin sopinut en olisi sopinut
sinä sopisit et sopisi sinä olisit sopinut et olisi sopinut
hän sopisi ei sopisi hän olisi sopinut ei olisi sopinut
me sopisimme emme sopisi me olisimme sopineet emme olisi sopineet
te
Te
sopisitte
-"-
ette sopisi
-"-
te
Te
olisitte sopineet
olisitte sopinut
ette olisi sopineet
ette olisi sopinut
he sopisivat eivät sopisi he olisivat sopineet eivät olisi sopineet
passiivi sovittaisiin ei sovittaisi passiivi olisi sovittu ei olisi sovittu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sopinen en sopine minä lienen sopinut en liene sopinut
sinä sopinet et sopine sinä lienet sopinut et liene sopinut
hän sopinee ei sopine hän lienee sopinut ei liene sopinut
me sopinemme emme sopine me lienemme sopineet emme liene sopineet
te
Te
sopinette
-"-
ette sopine
-"-
te
Te
lienette sopineet
lienette sopinut
ette liene sopineet
ette liene sopinut
he sopinevat eivät sopine he lienevät sopineet eivät liene sopineet
passiivi sovittaneen ei sovittane passiivi lienee sovittu ei liene sovittu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä sovi älä sovi sinä
hän sopikoon älköön sopiko hän olkoon sopinut älköön olko sopinut
me sopikaamme älkäämme sopiko me
te
Te
sopikaa
-"-
älkää sopiko
-"-
te
Te
he sopikoot älkööt sopiko he olkoot sopineet älkööt olko sopineet
passiivi sovittakoon älköön sovittako passiivi olkoon sovittu älköön olko sovittu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. sopia preesens sopiva sovittava
pitkä 1. sopiakseen1 perfekti sopinut sovittu
2. inessiivi sopiessa2 sovittaessa agentti sopima4
instruktiivi sopien kielteinen agentti sopimaton
3. inessiivi sopimassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi sopimasta
illatiivi sopimaan
adessiivi sopimalla
abessiivi sopimatta
instruktiivi sopiman sovittaman
4. sopiminen
5 sopimaisillaan3