Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sopiminen (38)

  1. sovinnon tekeminen
    Erimielisyysksien sopiminen kumppaneiden kesken.
  2. sopimuksen tekeminen, sopimuksen solmiminen
    Pitkien neuvotteluiden jälkeen sopiminen onnistui ja saatiin sopimus aikaiseksi.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sopiminen sopimiset
genetiivi sopimisen sopimisten
sopimisien
partitiivi sopimista sopimisia
akkusatiivi sopiminen;
sopimisen
sopimiset
sisäpaikallissijat
inessiivi sopimisessa sopimisissa
elatiivi sopimisesta sopimisista
illatiivi sopimiseen sopimisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sopimisella sopimisilla
ablatiivi sopimiselta sopimisilta
allatiivi sopimiselle sopimisille
muut sijamuodot
essiivi sopimisena
(sopimisna)
sopimisina
translatiivi sopimiseksi sopimisiksi
abessiivi sopimisetta sopimisitta
instruktiivi sopimisin
komitatiivi sopimisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sopimise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sopimis-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Idiomit muokkaa

  • paikallinen sopiminen – työpaikoilla tapahtuva työehdoista sopiminen työnantajan ja työntekijöiden välillä