Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

hen (monikko hens)

  1. kana (kanalajin naaras)
  2. lintunaaras

Liittyvät sanat muokkaa

Kymri muokkaa

Adjektiivi muokkaa

hen

  1. vanha

Puola muokkaa

Adverbi muokkaa

hen

  1. (kirjakieltä) kaukana; kauas

Etymologia muokkaa

kantaslaavin *eno

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Ruotsi muokkaa

Pronomini muokkaa

hen

  1. (persoonapronomini) hän

Taivutus muokkaa

  • objektimuoto: hen tai henom
  • genetiivimuoto: hens

Ääntäminen muokkaa

Huomautukset muokkaa

  • Hen hyväksyttiin Ruotsin akatemian sanakirjaan vuonna 2014. Sitä ehdotettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1966. Sanaa on tarkoitus käyttää tilanteissa, joissa sillä viitattavan henkilön sukupuoli ei ole tiedossa tai sitä ei ole oleellista mainita. Hen lyhentää kielenkäyttöä tilanteissa, joissa muutoin tulisi käyttää ilmaisua han eller hon tai vederbörande 'asianomainen'.
Om en elev vill överklaga bör hen först vända sig till rektor.
Jos oppilas haluaa valittaa, tulee hänen kääntyä ensin rehtorin puoleen.
  • Sanaa voidaan käyttää myös sukupuolettomana pronominina henkilöistä, jotka eivät koe kuuluvansa tai eivät halua määritellä itseään kuuluviksi yksiselitteisesti joko mies- tai naissukupuoleen.
Det är viktigt att hen får bestämma hur vi ska tilltala hen.
On tärkeää, että hän saa itse päättää, miten puhuttelemme häntä.

Liittyvät sanat muokkaa

  • han (miehestä)
  • hon (naisesta)

Substantiivi muokkaa

hen yl. (2) (yks. määr. henen [luo], mon. epämäär. henar [luo], mon. määr. henarna [luo])

  1. (vanhahtava, murteellinen) hiomakivi (erityisesti pientä ja pehmeää tyyppiä oleva)

Ääntäminen muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • hen Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)