Wikisanakirja:Kysy vapaasti

Kysy vapaasti -palstalla voi kysyä sanoista. Palstalle saa kirjoittaa kuka tahansa, joka haluaa tietää jostain sanasta, jota ei löydy vielä Wikisanakirjasta. Kysymysten esittämisen ja niihin vastausten saamisen kautta voidaan saada aikaiseksi uusia artikkeleita kyseisistä sanoista.

Aloita keskustelu uudesta aiheesta

sarpikko

Onko tällaista sanaa olemassa? Sanasta sarpa? Ja tarkoittaisi likimain kaislikkoa, mutta enemmänkin järvikorteista koostuvaa? --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.48 (UTC)

Googlesta ei löydy mitään, eikä Kielitoimiston sanakirjasta, mutta onko silti? --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.57 (UTC)

Korp (vaajaa 5 mrd sanetta) ei tunne, katso Korp--Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.08 (UTC)

Jännä juttu. Minun tuttuni käyttävät sanaa. Tyyliin "kun menee heittelemään sarpikkoon, pitää olla ruohikkouistin". --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.27 (UTC)

Minun hauissani oli vain kirjasuomen lähteitä, tekaisen uuden laajempana. ilman sitäkin uskaltaisin sanan laittaa merkinnällä 'puhekieltä', kuullostaa senverran tutulta...

216 korpusta, ~5,4 mrd sanetta, "Konkordanssi 0". Mutta kieli on kaikkia korpuksia laajempi :) --Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.25 (UTC)

Meneehän tämä myös suomen johtosääntöjen mukaan, mallilla 'heinä' -> 'heinikko'. Onnneksi suomessa on tämä lähes rajaton mahdollisuus muodostaa johdoksia, sanaston kokonaismäärässä päästään näin helposti ainakin kymmeniin miljooniin :)--Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.26 (UTC)

Netin mukaan kortteesta saataisiin myös taivutettua kortteikko, mutta lieneeko maassa eikä järvessä kasvava korte? Sarpikolla mielestäni tarkoitetaan vain ja ainoastaan järvessä kasvavia kortteita. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.58 (UTC)

Kyllä myös järvikorte tekee kortteikkoja, kokemusta on...--Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.26 (UTC)

Vieraita sanoja molemmat. Ootko varma, että sana olisi sarvikko eikä esim. sarvakko (vrt. vesa~vesakko, viita~viidakko) tai sarvikko (vrt. ranta~rannikko)? Sarvakko-sanalla löytyy yksi googlehitti: [1] ja sarvikko sanalla useita[2], mutta näyttää tarkoittavan (moottori)pyörän ohjaustankoa ja jonkilaista maataloustyökalua tai sen osaa. Hyvä idea muuten tämä sivu! --Hunsvotti (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 18.59 (UTC)

100% varma että nimenomaan sarpikko kovalla peellä. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 18.59 (UTC)

Jos tekisin sarpamattoa tarvitsisin tietenkin sarpaa ja kysyisin tietäviltä tiheää sarvikkoa. ;-) --Lentom (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 19.10 (UTC)

Olisiko sarvikko tavallinen muoto ja sarpikko murteellinen tai jopa puhevamma? :D --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 19.16 (UTC)

Kuitenkin leppä -> lepikko tai lepikkö. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 19.19 (UTC)

noppanahka

Ei löydy oikein mistään. Tällaisesta olen silti kuullut puhuttavan. Kyse jonkinlaisesta nahasta, jota käytettäisiin istuimissa, ehkä nahkahansikkaissakin. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 11.15 (UTC)

Väärä kirjoitusmuoto sanasta nappanahka--Pjr (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 11.27 (UTC)

Kiitos. Tuossa on varmaan käynyt niin, että asiaa tuntematon on kääntänyt tuntemattoman napan joksikin tuntemakseen. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 11.28 (UTC)

Sellainen muuten on kuin noppakivi. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 23.40 (UTC)

Se tullee kiven kuutiomaisesta muodosta, usein väärin mukulakiveksi nimitetty; mukulakivikatu tarkoittaa luonnonpyöreistä kivistä tehtyä katua.--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 09.22 (UTC)

krematööri

Henkilö, joka tuhkaa vainajia krematoriossa? Onko koskaan käytetty? --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 22.59 (UTC)

Ruotsin kielessä taitaa olla sana "krematör", mutta ei taida olla suomen kielessä sanaa "krematööri". Jos se olisi ruotsin kielessä yleinen, niin se olisi saattanut siirtyä suomen kieleen, mutta enpä ole varma kummastakaan. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.58 (UTC)

melba

Jonkinlainen jälkiruoka? Ei löydy suomen kielellä oikein mitään selvää netistä. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 08.31 (UTC)

Tässä jotain Melbagroub / melba nimen tarina--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 10.14 (UTC)

Olisi siis henkilön sukunimestä? Käytetäänköhän suomen kielessä kuitenkaan yleisesti? Vähän epäselvää se. Jos sana on kovin harvinainen, niin ei sitä voi suomen kielen sanaksi edes kutsua. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.55 (UTC)

מזורקה

...on masurkka hepreaksi. Mikä on sanan suku?--85.76.180.213 8. helmikuuta 2015 kello 09.46 (UTC)

En osaa sanoa. Puolaksi masurkka on "mazurek", englanniksi "mazurka" ja saksaksi "Mazurka". Esimerkiksi näiden avulla voisi yrittää etsiä sanaa heprean sanakirjoista tai netistä. Yritin katsoa joiltakin netistä löytämiltäni sivuilta, mutta sana masurkka taitaa olla sana joka ei kuulu ns. perussanastoon, vaan se puuttuu monesta palvelusta kokonaan. Heprean kieli ei ole mitenkään valtavan yleinen, sillä puhujia sillä taitaa olla saman verran kuin suomen kielellä. Varmaan parhaat mahdollisuudet löytää sanan suku olisi etsiä tuolla puolan kielen "mazurek" jostain puola->heprea-sanakirjasta tai puolalaisten kirjoittamasta heprea->puola-sanakirjasta, sillä masurkka on puolassa perussanastoon kuuluva sana ja Puolassa asuu ja on asunut paljon juutalaisia, joten tuo lienee paras tapa edetä. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 10.59 (UTC)

Mikko Paananen saattaisi tietää?--85.76.180.213 12. helmikuuta 2015 kello 16.47 (UTC)

feminiini: http://www.morfix.co.il/en/%D7%9E%D7%96%D7%95%D7%A8%D7%A7%D7%94 --Mikko Paananen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 18.15 (UTC)

selkata

Onko joskus ollut olemassa sana "selkata", josta olisi tullut "selkkaus"? --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 21.43 (UTC)

Mistään ei löytynyt tietoa sanan alkuperästä, ehkä taustalla on joku murresana josta tuo on kehitty. Jos jollain on pääsy Suomen sanojen alkuperää, voisiko tsekata. --Mikko Paananen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 18.11 (UTC)

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo sivulla 1141, että sana selkata tarkoittaa 'sotkea, sekoittaa, puhua sekavia'. Selkata on murresanan selkka johdos. Selkka tarkoittaa 'sekaannusta ja sekasortoa' ja siitä on johdettu sana selkkaus. Lisää tietoa kirjoitin selkkauksen osioon etymologia. - Svallis (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 15.48 (UTC)

taulunpesulasta

Onko sana taulunpesulasta riittävän idiomaattinen omaksi artikkelikseen?--85.76.84.193 19. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (UTC)

Googlesta ei täytä löytyvän yhtään hittiä sanalle, kukaan ei ainakaan myyt sellaisia tuolla nimellä. Olisiko puhujan laitteella keksimä nimi (joka on ihan ymmärrettävä). --Mikko Paananen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 18.11 (UTC)

hartsi saksaksi

Lienee Hartz. En kuitenkaan ole varma asiasta, joten varmistan asian täällä.--85.76.74.246 31. elokuuta 2015 kello 16.46 (UTC)

Hartsi tai pihka on saksaksi das Harz eli ilman t-kirjainta. T-kirjaimella Hartz on saksalainen sukunimi, tunnetuin kenellä se on lienee Peter Hartz, joka oli uudistamassa Saksan työttömyysturvaa. Uudistuksia kutsuttiin Hartz-reformeiksi. --Hartz (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 03.06 (UTC)

Jep; pienellä alkukirjaimella hartz taas on baskia ja on merkitykseltään karhu. --Chiumbi (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 06.42 (UTC)

gaußinkäyrä

Täältä poistettiin vähän aikaa takaperin gaußinkäyrä. Eikö Gauß + -in + käyrä = gaußinkäyrä? Voi olla, että kirjoitusasu on Gaußinkäyrä tai Gaußin käyrä.--85.76.16.56 25. lokakuuta 2015 kello 06.57 (UTC)

Suomen oikeinkirjoituksella Gaussin käyrä, myös Gaussin kellokäyrä ja Gaussin jakauma; normaalijakaumaa kuvaava kellokäyrä. Katso esimerkiksi Tietoaika / Gaussin käyrä keksittiin puoli vuosisataa ennen Gaussin syntymää. --Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 08.57 (UTC)

Ra- vai Se-imperfekti?

Espanjan kieliopista kysymystä: Mikä ero on espanjan Ra-imperfektillä ja Se-imperfektillä? Kumpikin on siis konjunktiivin imperfekti, mutta käytetäänkö näitä muotoja eri yhteyksissä tms.? (esim. haber → hubiera tai hubiese)--85.76.103.159 19. joulukuuta 2015 kello 11.40 (UTC)

Pikaisesti googlaten: ra-muoto on Espanjassa puhekielinen (Etelä-Amerikassa myös kirjallinen), -se on Espanjassa käytetty kirjakielinen muoto.

Toisaalta kun googlasin argentiinalaisia sivuja, poliitikkojen virallisissa lausunnoissa käytetään muotoa 'hubiesen' ja urheilu-uutisissa säännönmukaisesti muotoa 'hubieran'. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 17.05 (UTC)

Itsellinen ja itsenäinen

Itsellinen on minulle melko outo sana ja kehtaan väittää, että törmäsin siihen ensimmäistä kertaa vasta nyt. Kyseistä sanaa käytettiin yksinäinen-sanan vastakohtana, kun kuvattiin sitä, miten ihmiset kokevat ulkopuolisuuden. Olisin itse käyttänyt kyseisessä kohdassa sanaa itsenäinen, joten yritin etsiä näiden kahden sanan eroavaisuutta - huonoin tuloksin. Ymmärrän, löydöksien perusteella, että itsellisyys tarkoittaisi jonkinlaista varallisuuden hankintaan liittyvää vapautta tai itsenäisyyttä. Täten itsenäisyys olisi laajempi käsite, joka pitää itsellisyyden sisällään. En kuitenkaan ymmärrä, mitä itsellisyydellä haetaan sosiaalisessa merkityksessä, kun puhutaan ihmisen yksinäisyydestä.

Osaako joku täsmentää, mitä itsellinen voisi tässä tilanteessa tarkoittaa ja miten se poikkeaa itsenäinen-sanasta?

Varmaankin oikeampi sana käytettäväksi on itseriittoinen: toisin sanoen ei tarvitse muita ihmisiä, eikä siten koe yksinäisyyttä, joka edellyttää muiden ihmisten seuran kaipuuta. Sanalla itsellinen on Suomen historiassa ainakin oma merkityksensä tietynlaisena maaseudun asukkaana. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 16.23 (UTC)

Vanhastaan itsellinen on tarkoittanut sellaista, joka on itsenäisesti toimeen tuleva ja riippumaton, vaikka ei välttämättä olisikaan muodollisesti itsenäinen. Itseriittoinen taas on paremminkin synonyymi sanalle omahyväinen eli sellainen, joka ei katso tarvitsevansa muita, vaikka todellisuudessa saattaisi tarvitakin. --Chiumbi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 08.24 (UTC)

х vai г translitteroimaan H:ta?

[3] Linkki ei anna ollenkaan vaihtoehtona г:ta translitteroimaan h:ta, vaan se on joka tapauksessa х. Kuitenkin on translitterointi Гитлер, vaikka г linkin mukaan on nimenomaan g. Milloin käytetään х ja milloin г?--2001:14BB:170:68A1:A055:53EE:53D7:7E0 12. heinäkuuta 2016 kello 20.03 (UTC)

[4] selittää sen olevan vanha perinteinen transkriptio. Venäjässähän ei ole suomen h-äännettä vaan venäjän х vastaa saksan ch:ta. Ilmeisesti g kuulostaa tuossa korvaan paremmin h:ta vastaavalta. Esimerkkejä perinteisistä nimistä: Hamburg → Гамбург, Hansa → Ганза. --Mikko Paananen (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 21.24 (UTC)

Eri lukujärjestelmistä

Matikan tunnilla on opetettu, että teoriassa (ja käytännössäkin?) voidaan muodostaa eri lukujärjestelmiä loputtomiin. (4-järjestelmä, 18-järjestelmä, 25-järjestelmä, 27-järjestelmä jne.) Onko kaikille olemassa nimeä, vai käytetäänkö harvoin käytetyistä nimeä X-järjestelmä, jossa X vastaa ko. lukua?--85.76.79.158 29. heinäkuuta 2016 kello 08.43 (UTC)

Lukujärjestelmille on olemassa latinalaisperäiset nimet, joita voi kai luoda mille tahansa järjestelmälle vääntämällä latinan järjestysluvuista. Käytössä olevia on ainakin binaari/binääri- (2), oktaali- (8), desimaali- (10), duodesimaali (12), heksadesimaali (16), vigesimaali (20) ja seksagesimaalijärjestelmät (60), sekä trinääri -etuliite (3) ainakin trinäärilogiikan yhteydessä. --Hunsvotti (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 14.32 (UTC)

juristeerata

onko tällaista sanaa olemassa? --Hartz (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 04.07 (UTC)

geneeristyä

onko tällaista sanaa olemassa? tulla geneeriseksi? kohdata geneeristä kilpailua? (lääketeollisuus) --Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 05.10 (UTC)

Pluskvamperfekti ja toinen pluskvamperfekti

Italiassa on kaksi pluskvamperfektiä: avevo-/ero-pluskvamperfekti ja ebbi-/fui-pluskvamperfekti (=toinen pluskvamperfekti). Mikä ero näillä kahdella on? Jotenkin käsitän, että jos on ero stato ("olin ollut") ja fui stato ("olen ollut ollut"), niin jälkimmäinen olisi tapahtunut vielä kauempana menneisyydessä kuin edellinen.--85.76.146.235 4. lokakuuta 2016 kello 17.49 (UTC)

Nyt jouduit odottamaan vastausta jonkin aikaa 😀, mutta kyllä se juuri noin menee. Lähipluskvamperfekti tosin vastaa kirjakielessä lähinnä suomen imperfektiä; italian imperfektillä taas on eri aspekti kuin suomen. --2001:999:484:7286:2D7D:5B37:2225:E89F 23. toukokuuta 2022 kello 01.45 (UTC)

rondelli

voiko sanaa käyttää suomen kielessä? ruotsin sanasta rondell --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 09.48 (UTC)

Taitaisi mennä ruokatermeihin?--Pjr (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 11.21 (UTC)

ei vaan torniolainen käytti sanaa siitä mitä kierretään autolla ja jossa voi olla kukkaistutuksia --Hartz (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 15.26 (UTC)

Vanha harppu

tuleeko tuo erikoinen harppu sanasta harpyija? tämä on viimeaikainen ajatus numero uno --Hartz (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 15.27 (UTC)

Kuinka suomennetaan whiny

jos jollakulla laulajalla on "whiny voice", niin minkälaisesta äänestä on kyse? --109.240.117.20 22. huhtikuuta 2017 kello 03.57 (UTC)

Kuinka käännetään heartthrob

kun sitä käytetään jostakusta julkisuuden henkilöstä? sanakirjat antavat käännökseksi vain 'sydämen tykytys'. tuskin sanaa käännetään sydämen tykytystä aiheuttavaksi, vaan jotain sopivampaa sanaa haetaan. olisiko sopivin 'ihastuttava'? --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 10.37 (UTC)

adjektiivina sykäyttävä?--Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 11.28 (UTC)

tai substantiivina hurmuri "I'm a teenage heartthrob again?--Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 11.31 (UTC)

taivun tämän hurmurin kannalle oivana käännöksenä --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 14.32 (UTC)

homestead principle

https://en.wikipedia.org/wiki/Homestead_principle kuinka kääntyy? onko vain homestead-periaate? --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 10.39 (UTC)

Tämä lienee valtausoikeus. --85.76.128.118 21. helmikuuta 2018 kello 11.53 (UTC)

tai varmaan parempi kääntää tämä https://en.wikipedia.org/wiki/Original_appropriation --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 10.53 (UTC)

Ja tämä taas ehkä valtaus. --85.76.128.118 21. helmikuuta 2018 kello 11.53 (UTC)

byytta taivutus

Sana byytta tarkoittaa oksennusta. Taipuisiko se monikossa "byyttojen - byyttoja - byyttoihin"?--2001:14BB:81:6FA9:5726:C90E:C033:6B52 11. kesäkuuta 2017 kello 15.44 (UTC)

Saksan rinnakkaisen muotojen erot

Otetaan esimerkkisanaksi reißen ja sen imperfektin yksikön toinen persoona, jolla on kaksi muotoa:

• rissest
• risst

Ymmärsinkö oikein, että näillä rinnakkaisilla muodoilla on tyyliero?--2001:14BB:52:7D7C:575B:45C4:D08D:C9DC 9. syyskuuta 2017 kello 07.44 (UTC)

päikkömerkki

mikäs on postimerkkien keräilyyn liittyvän päikkömerkin määritelmä? mitä sattuu tarkoittamaan? --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 16.55 (UTC)

Oisko yksittäinen väärinpäin painettu merkki arkissa, esim. [5]. Esim. tässä "20 penniä ultramariini pysty kolmirivilö, jossa on PÄIKKÖMERKKI alhaalla."[6]. Päikkö tai päikköpari tarkoittaa kielitoimiston sanakirjan mukaan postimerkkiparia, jossa merkit toisiinsa nähden ylösalaisin. --Hunsvotti (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 19.51 (UTC)

sama-arvoinen

onko sellaista sanaa kuin sama-arvoinen? tarkoittaen että on samat tai samanlaiset arvot (engl. values). ei tule mitään muuta sanaa joka tarkoittaisi samaa, mutta jos sellainen on, sen voisi kertoa --Hartz (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 05.15 (UTC)

satubaletti

mitä on ruotsiksi ja englanniksi? täysin suomalainen keksintö? --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 05.36 (UTC)

Ainakin ruotsiksi on käytössä sagobalett. --85.76.128.118 21. helmikuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

sanaseppä ja sanaseppo

tarkoittavatko samaa? kumpi on yleisempi tai oikeampi? --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 06.43 (UTC)

pilleripihdit

onko väline jolla apteekkari puristi pyöreitä pillereitä (käsin) sata vuotta takaperin? Google ei anna apuja --Hartz (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 07.07 (UTC)

Luulisin kyllä niin, vaan eipä tosiaan löydy; täytyy vielä tarkistaa Finna. Ruotsin haulla pillertång löytyi kuvia nykyaikaisesta apuvälineestä: [7]. --Pjr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.12 (UTC)

Kiitos. Hyvä huomio varmaankin, että Suomessa apteekkareista suuri osa lie ollut ruotsinkielisiä. Tätä tosiaan kannattaa etsiä Ruotsin puolelta pillertångilla. --Hartz (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.21 (UTC)

Ja tablettipuristin Finnassa: [8]--Pjr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.29 (UTC)

Intervallit 16 jne.?

Onko tuplaoktaavia leveämmillä intervalleilla nimiä? Tyyliin:

• 16: sedesiimi tai sekstdesiimi
• 17: septdesiimi
• 18: oktdesiimi
• 19: nondesiimi
• 20: vigesiimi
• 21: vigesipriimi
• 22: vigesisekunti

...et cetera? Kun intervallien nimethän perustuvat italiankielisiin järjestyslukuihin.--2001:14BB:70:3F52:5261:BDF6:F97C:B783 2. heinäkuuta 2018 kello 21.40 (UTC)

Miten lausutaan tropisk?

Näin melkoisten Suomen helteiden innoittamana kysyn, miten lausutaan ruotsin tropisk. Onko se: A) [ˈtroːpːisk], B) [ˈtruːpːisk] vai C) jotain aivan muuta?--Sentree (Keskustele) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.44 (UTC)

googleen tropisk + uttala https://sv.howtopronounce.com/swedish/tropiska/ --Hartz (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 04.35 (UTC)

Ranskankielisen Wikisanakirjan artikkelissa ääninäyte, joka kuulostaa minun korvaani oikealta ^{https://fr.wiktionary.org/wiki/tropisk}, sen mukaan [ˈtroːpːisk]. --Pjr (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 11.26 (UTC)

rumppamaha

onko oikea sana, mitä tarkoittaa ja mistä se tulee? ei luultavasti ruotsin rumpa-sanasta? --Hartz (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 04.33 (UTC)

uusien opiskelijoiden nimitykset

millä sanoilla kutsutaan yläkoulun (yläasteen) uutta oppilasta, joka on aloittanut juuri 7. luokan? entä lukion opiskelijaa joka on aloittanut juuri lukion 1. luokan? fuksi löytyi jo. --Hartz (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

Yläasteen seiskoja saatetaan kutsua mokkereiksi tai mokuiksi, meilläpäin ainakin käytettiin tuollaista sanaa. Lukion ykköset ovat ihan vain ykkösiä.--Sentree (Keskustele) 22. elokuuta 2018 kello 19.21 (UTC)

seiskaluokkalaiset taisivat olla mopoja Tampereella. Lukiolaiselle ei kai ollut mitään erityistä sanaa. --Mikko Paananen (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 19.37 (UTC)

Seiskat Jyväskylässä mopoja, joita joskus "mopotettiin" (keksittiin jotain initiaatiojäynää – tai vain kiusattiin). 84.251.161.164 22. elokuuta 2018 kello 19.44 (UTC)

Naispuolinen sulttaani

Kun on olemassa:

• kuningas → kuningatar
• herttua → herttuatar
• ruhtinas → ruhtinatar

...onko vastaava muoto sulttaanista

• sulttaani → sulttaanitar?

Tavallaan "sulttaanittaruus" on teoreettista, koska yleensä sulttaanikunnissa lienee semmoinen laki, joka ei salline naisen olla johtajana koko maalle. Toisaalta onhan monilla sulttaaneillakin vaimot(/miehet)...--2001:14BB:80:6380:9E01:5ED2:526C:8AC3 11. lokakuuta 2018 kello 13.29 (UTC)

Ainakin tällainen kaveritar hallitsi Delhissä joskus, ettei se pelkästään teoreettista ole. Wikipediasivulla puhutaan tosin sulttaanista. Sulttaanin vaimoa sanotaan ainakin sulttaanittareksi tai kuningattareksi. Netistä löytyy hyvin tuloksia. --Hunsvotti (keskustelu) 11. lokakuuta 2018 kello 15.32 (UTC)

agenssi

käytetäänkö tämmöistä sanaa? vrt. englannin en:agency --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 09.37 (UTC)

AP

Erinäisillä keskustelupalstoilla kummittelee sellainen lyhenne kuin AP, kun keskustelua käydään. Pari kysymystä:

• A. Voidaanko lyhenteellä viitata keskustelun aloittajaan?
• B. Miten tämä kuuluisi tällöin lyhentää? ("AP", "AP." "Ap", "Ap.", "ap", "ap.", "aP", "aP." ?)

Miten itse asian järkeilin, niin se on lyhenne yhdyssanasta "aloituspuheenvuoro". Olenko oikeassa?--Sentree (Keskustele) 17. marraskuuta 2018 kello 15.56 (UTC)

Suomalainen väännös englannin termistä OP, Original Poster. "Alkuperäinen postaaja" tai jotain. Siis se joka aloitti uuden viestiketjun. --Mikko Paananen (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 16.24 (UTC)

twerkata ja flossata

Nuorison käytössä esiintyy sanoja:

• twerkata (tehdä tanssiliikettä, jossa takapuolta heliutetaan ylös ja alas)
• flossata (nimitys tiestystä tanssista, jossa käsiä heilutetaan kummallekin sivulle vuoroin eteen ja vuoroin taakse)

Ovatko nämä riittävän merkittäviä?--2001:14BB:70:FC41:6B14:180F:80AB:FA4D 24. marraskuuta 2018 kello 23.13 (UTC)

Ovat. Sanoja käytetään ihan iltapäivälehdissä. --Mikko Paananen (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 01.47 (UTC)

misguided

mikäs on paras käännös sanalle misguided? esimerkissä "Modern Monetary Theory is misguided" --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 15.22 (UTC)

Tarkoittaa minusta jotain joka on lähtökohdiltaan tai päättelyketjultaan väärä. Ei kai tuolle ole parempaa sanaa kuin väärä, virheellinen. "Harhaanjohdettu" ei oikein sovi esimerkkiin. --Mikko Paananen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 17.16 (UTC)

sanctuary state

https://www.latimes.com/politics/essential/la-pol-ca-essential-politics-updates-california-lawmakers-take-final-action-1505534909-htmlstory.html https://www.oregonlive.com/politics/2019/05/wa-joins-or-ca-becomes-sanctuary-state.html

ylen artikkelissa käännetty ehkäpä ohimennen "ns. turvavaltio" https://yle.fi/uutiset/3-9445685 --Hartz (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 06.30 (UTC)

Hölmö käännös, koska kyseessä ei ole valtio vaan osavaltio, joka ei palauta laittomasti maassa oleskelevia. --Mikko Paananen (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 13.19 (UTC)

smoke and mirrors

sanonta "to be nothing but smoke and mirrors", onko suomeksi silmänkääntötemppu? "muuta kuin silmänkääntötemppu"? --Hartz (keskustelu) 22. elokuuta 2019 kello 02.51 (UTC)

seksuaalioikeus

onko tämä neologismi? https://yle.fi/uutiset/3-10933739 tietääkö kukaan mitä se tarkoittaa? --Hartz (keskustelu) 26. elokuuta 2019 kello 03.37 (UTC)

muutama

Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaulu‎lta. --Hunsvotti (keskustelu) 26. elokuuta 2019 kello 18.42 (UTC)

Miten on? Onko jokin käräjäoikeus päättänyt, että muutama on muka 3–99, eli ts. 100, 101 et cetera eivät enää ole muutama?? Ko. sivulle tupsahti tällainen, jonka minä kumitin sieltä. Liekö saman häirikön lisäilyä, jota me muut joudumme kumoilemaan? Kun tuohon ei koskaan lisätä mitään pätevää lähdelinkkiä. Kysynpä nyt ylläpidolta.--2001:14BB:71:85FB:F026:5B7A:DAC5:9C5D 24. elokuuta 2019 kello 21.10 (UTC)

kompata

Mitäköhän "kompata" merkitsee "olla samaa mieltä" lisäksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. lokakuuta 2020 kello 17.49 (UTC)

komppikitaran soittamista, kitaralla komppaamista --Hartz (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 17.55 (UTC)

Ruotsin intransitiiviverbien partisiipin perfektit ja passiivit

Kaikilla ruotsin verbeillä ei ole s-passiivia. Näistä osalla ei ole myöskään partisiipin perfektejä. Nämä verbit lienevät lähes aina intransitiivisia(?) Suurimmalla osalla intransitiiviverbejä kuitenkin on partisiipin perfektit ja osalla näistä myös s-passiivi.
Rupesin pohdiskelemaan, missä tilanteissa näitä muotoja voi käyttää? Partisiipin perfektiä voisin kuvitella, että voisikin käyttää, esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• saunaan tullut isoisä

  till bastu kommen morfar/farfar

• poisnukkunut

  bortsoven, bortsovet, bortsovna

• hunonosti nukuttu yö

  dåligt soven natt

Sitten intransitiiviverbien s-paassiivi lieneekin mutkikkaampi. Sillä s-passiivi yleensä vaatisi objektin, jollen väärin muista(?) Sikäli, kun olen selaillut lähteitä, sellainen verbi kuin sova (nukkua) saa s-passiivin, vaikka se kaiketikin on intransitiivinen. Samoin verbi bo (asua) lienee intransitiivinen, mutta sekin saa s-passiivin lähteiden mukaan. (Käsittääkseni ei voi teknisestu nukkua jotakuta tai jotakin eikä kaiketi voi asua jotakuta tai jotakin. Ainakaan suomen kielessä nukkua tai asua ei voi ymmärtääkseni saada akkusatiivi- tai partitiiviobjektia.) Ilmeisesti noissa voidaan kuitenkin sitä s-passiivia käyttää. Ei tule mieleen muuta kuin tällaiset tilanteet:

• Aamulla nukuttiin kymmeneen.

  Det sovs till tio i morgon.

• Seitsemännessä kerroksessa ei asuttu.

  Det boddes inte i den sjunde våningen.

Nuo siis ovat vain mutuja ihan. Joku paremmin ruotsin kielen kanssa työtä tekevä tai siihen perehtynyt voisi vähän valottaa minua, miten ja/tai missä tilanteessa esimerkiksi näitä muotoja voisi käyttää?--Sentree (Keskustele) 8. toukokuuta 2022 kello 20.34 (UTC)

Suomen kielessä:

Akkusatiivi: Ainakin yksi tuttu on nukkunut koko maanantain rokuliin.

Partitiivi: Joskus on tullut nukuttua koiranunta. --2001:999:484:7286:2D7D:5B37:2225:E89F 23. toukokuuta 2022 kello 01.05 (UTC)

Kolme samaa konsonanttia peräkkäin yhdyssanoissa

Miten tehdään suomen kielessä tässä tilanteessa? Kirjoitetaanko:

• baseballleiri vai baseball-leiri (?)
• fitnesssivusto vai fitness-sivusto (?)

--87.95.108.148 22. toukokuuta 2022 kello 18.13 (UTC)

Suomeen mukautuneilla sanoilla ei oikein tuota tilannetta pääse syntymään. Suora-/sitaattilainat kuten baseball tai fitness yhdistetään yhdysviivalla. --2001:999:484:7286:2D7D:5B37:2225:E89F 23. toukokuuta 2022 kello 01.11 (UTC)

Erilaiset murteiden kirjoitustavat?

Ovatko erilaiset murteelle ominaiset kirjoitusasut, kuten "rotestoija" (protestoida), merkittäviä sanakirjaan? Vai riippuuko se kirjoitusasusta tai sanasta?--37.33.204.199 23. heinäkuuta 2023 kello 12.08 (UTC)

puta ja pöllä

Ovatko riittävän merkittäviä Wikisanakirjaan? Merkitys: suurempaan saareen kuuluva pienempi sivusaari. Esimerkkejä "Liesluodon puta", "Leppäkarin pöllä"--37.33.145.155 28. kesäkuuta 2024 kello 18.34 (UTC)

Nörjä

-Onko nörjä sana?, huomasin eräällä keskustelupalstalla jotain tämmlöistä.. "letkut nörjinä" --Aguilus (keskustelu) 23. lokakuuta 2024 kello 20.35 (UTC)

@Aguilus: Ainakaan minä en ole tällaista sanaa kuullut, ts. kuulostaa minun korvaani, noh, miten sen sanoisi...? – No, omituiselta.--Sentree (Keskustele) 24. lokakuuta 2024 kello 20.41 (UTC)

Olisikohan kyseessä väärinkirjoitettu muoto adjektiivista norja? Se sopisi hyvin tuohon yhteyteen. Jouluntähti (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 19. marraskuuta 2024 kello 23.55 (UTC)

Serbokroaatin ortografia

Olen tässä asiaan sen kummemmin perehtymättä katsellut, että serbokroaatissa peräkkäin esiintyvät t- ja s- kirjaimet voidaan kirjoittaa joko c tai ts (kuten sanoissa Hrvatica ja Hrvatska). C on ilmeisestikin käytössä silloin, kun kyseessä on affrikaatta, ts taas, kun nämä kirjaimet osuvat eri tavuista peräkkäin. Mutta mahtaako sellainen tilanne olla todellinen (tai edes mahdollinen), jossa kirjaimet joutuisivat samassa tavussa peräkkäin ilman, että muodostaisivat affri­kaattaa? ‑‑2001:999:68C:2552:5A96:A046:1DD4:3DCC 19. marraskuuta 2024 kello 17.32 (UTC)

Yksi vaikeimmista tietämistäni konsonanttiklustereista on sanamuodossa predsmrtna, mutta en kyllä ole varma ovatko ne siinä samassa tavussa. "Ds"-sekvenssihän on puheessa ilmeisesti yhtä kuin "ts" (internetistä lukemani mukaan virallisesti näin tosin ei jostain syystä ole, eikä sitä kyllä ole ortografiaankaan merkitty toisin kuin esim. dp = tp). Jouluntähti (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 19. marraskuuta 2024 kello 21.48 (UTC)

Joo, tuskin ne serbokroaatissakaan (tai muissakaan slaavikielissä) yh­dyssanan osien kesken affrikoituvat – tuokin kun näyttäisi muodostuvan osista pred ja smrtan...  ‑‑2001:999:68C:2552:5A96:A046:1DD4:3DCC 21. marraskuuta 2024 kello 22.01 (UTC)