SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hurmuri (6)[1]

  1. (arkikieltä) hurmaaja; henkilö, joka hurmaa

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhurmuri/
  • tavutus: hur‧mu‧ri

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hurmuri hurmurit
genetiivi hurmurin hurmurien
hurmureiden
hurmureitten
partitiivi hurmuria hurmureita
hurmureja
akkusatiivi hurmuri;
hurmurin
hurmurit
sisäpaikallissijat
inessiivi hurmurissa hurmureissa
elatiivi hurmurista hurmureista
illatiivi hurmuriin hurmureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hurmurilla hurmureilla
ablatiivi hurmurilta hurmureilta
allatiivi hurmurille hurmureille
muut sijamuodot
essiivi hurmurina hurmureina
translatiivi hurmuriksi hurmureiksi
abessiivi hurmuritta hurmureitta
instruktiivi hurmurein
komitatiivi hurmureine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • hurmuri Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6