entgehen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 2. p.	entgehst
ind. prees. y. 3. p.	entgeht
ind. imperf. y. 3. p.	entging
part. perf.	entgangen
apuverbi	sein

entgehen

1. (d) entgehen välttyä jltk
2. (d) entgehen jäädä huomaamatta jklta, mennä ohi jklta

   Es ist mir total entgangen, wie viel er Musik liebt.

   Minulta on jäänyt kokonaan huomaamatta, miten paljon hän rakastaa musiikkia.

3. refl.: sich (d) ein Ding entgehen lassen päästää (tilaisuus) sivu suun, ei käyttää hyväkseen

   Ich habe mir die Gewinne des Finanzmarkts entgehen lassen.

   Olen päästänyt rahoitusmarkkinoitten voitot sivu suun.

Etymologia

ent- + gehen