eristää

Suomi

Verbi

eristää (53) (taivutus[luo])

1. erottaa, ottaa erilleen tai pitää erillään jostakin

   Ilkeä isäpuoli yritti eristää lapsen ystävistään.

   eristää lasivillalla

2. pitää erillään jostakin

   Käytäntö eristää ihmisiä toisistaan.

   Lasivilla eristää lämpöä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈerist̪æːˣ/
• tavutus: e‧ris‧tää

Käännökset

1. erottaa jostakin

englanti: isolate, confine, (ulkoisilta vaikutteilta) sequester ranska: isoler saksa: isolieren

turkki: izole etmek viro: eristama

2. fysiikassa: lämpöä, sähköä

englanti: insulate

venäjä: изолировать

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: eriste, eristin, eristys, eristäjä
• verbit: eristyä, eristäytyä

Aiheesta muualla

• eristää Kielitoimiston sanakirjassa