eristää (53) (taivutus[luo])

  1. erottaa, ottaa erilleen tai pitää erillään jostakin
    Ilkeä isäpuoli yritti eristää lapsen ystävistään.
    eristää lasivillalla
  2. pitää erillään jostakin
    Käytäntö eristää ihmisiä toisistaan.
    Lasivilla eristää lämpöä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈerist̪æːˣ/
  • tavutus: e‧ris‧tää

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa