eristäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaeristäjä (10)
- henkilö, joka eristää, tekee eristyksiä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈerisˌt̪æjæ/
- tavutus: e‧ris‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eristäjä | eristäjät |
genetiivi | eristäjän | eristäjien (eristäjäin) |
partitiivi | eristäjää | eristäjiä |
akkusatiivi | eristäjä; eristäjän |
eristäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eristäjässä | eristäjissä |
elatiivi | eristäjästä | eristäjistä |
illatiivi | eristäjään | eristäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eristäjällä | eristäjillä |
ablatiivi | eristäjältä | eristäjiltä |
allatiivi | eristäjälle | eristäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eristäjänä | eristäjinä |
translatiivi | eristäjäksi | eristäjiksi |
abessiivi | eristäjättä | eristäjittä |
instruktiivi | – | eristäjin |
komitatiivi | – | eristäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | eristäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka eristää, tekee eristyksiä
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- eristäjä Kielitoimiston sanakirjassa