SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

estää (53) (taivutus[luo])

  1. tehdä mahdottomaksi
    Hän esti onnettomuuden.
  2. tukkia
    Kolari esti liikenteen.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈest̪æːˣ/, [ˈe̞st̪æː]
  • tavutus: es‧tää

EtymologiaMuokkaa

mahdollisesti esi-sanan epätavallinen johdos[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • estää Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana estää.