Substantiivi

muokkaa

estäjä (10)

  1. jokin, joka estää jotakin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈest̪æjæ/
  • tavutus: es‧tä‧jä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi estäjä estäjät
genetiivi estäjän estäjien
(estäjäin)
partitiivi estäjää estäjiä
akkusatiivi estäjä;
estäjän
estäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi estäjässä estäjissä
elatiivi estäjästä estäjistä
illatiivi estäjään estäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi estäjällä estäjillä
ablatiivi estäjältä estäjiltä
allatiivi estäjälle estäjille
muut sijamuodot
essiivi estäjänä estäjinä
translatiivi estäjäksi estäjiksi
abessiivi estäjättä estäjittä
instruktiivi estäjin
komitatiivi estäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo estäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa