Katso myös: Estin

Substantiivi

muokkaa

estin (33)

  1. jonkin estämiseen tarkoitettu laite tai sen osa
    ylitäytön estin sähköä johtaville nesteille

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈest̪in/
  • tavutus: es‧tin

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi estin estimet
genetiivi estimen estimien
estinten
partitiivi estintä estimiä
akkusatiivi estin;
estimen
estimet
sisäpaikallissijat
inessiivi estimessä estimissä
elatiivi estimestä estimistä
illatiivi estimeen estimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi estimellä estimillä
ablatiivi estimeltä estimiltä
allatiivi estimelle estimille
muut sijamuodot
essiivi estimenä
(estinnä)
estiminä
translatiivi estimeksi estimiksi
abessiivi estimettä estimittä
instruktiivi estimin
komitatiivi estimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo estime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
estin-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • estin Kielitoimiston sanakirjassa

estin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä estää