hiatus

Suomi

Substantiivi

hiatus (39)

1. (fonetiikka) kahden vokaalin välinen tavuraja
2. (anatomia) aukko, rako
3. tauko

Etymologia

• latinan sanasta hiatus ’aukko’

Aiheesta muualla

• hiatus Tieteen termipankissa

Englanti

Substantiivi

hiatus (monikko hiatuses)

1. aukko, rako
2. hiatus
3. tauko, keskeytys; loma

   He resumed writing the novel after a two-year hiatus.

   There is a two-month hiatus in the Parliament's work.

Ranska

Substantiivi

hiatus m. (monikko hiatus) ^{kova H, ei sido}

1. (fonetiikka) kahden vokaalin välinen tavuraja
2. (anatomia) aukko, rako

Ääntäminen

• IPA: /ja.tys/

Aiheesta muualla

• hiatus Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)