hirttää

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

hirttää (53-C) (taivutus)

  1. teloittaa ripustamalla kaulastaan köyteen, jolloin teloitettava kuristuu tai kuolee niskan katkeamiseen köyden varaan pudotettaessa
    Eräissä maissa on vielä nykyäänkin tapana hirttää kuolemaantuomitut.
  2. (kuvaannollisesti, arkikieltä) tukahduttaa jokin
    Raggarit saatiin hirtettyä.
    Raggaritoiminta saatiin tukahdutetuksi.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhirt̪ːæːˣ/
  • tavutus: hirt‧tää

EtymologiaMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

IdiomitMuokkaa

  • hirttää kiinni
    1. (arkikieltä) jumittua, juuttua
      Henkilöauton kuljettaja joutui pulaan, kun auton kaasu hirtti kiinni moottoritiellä. (iltalehti.fi)
      Ultramatkoillahan ei ensisijaisena riskinä ole niinkään se, että pumppu hirttää kiinni, vaan lähinnä elimistön kuivuminen sopivan nesteytyksen puutteessa.

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.