kähveltää

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

kähveltää (54-I) (taivutus[luo])

  1. varastaa, viedä
    Kuka kehveli on kähveltänyt kihvelin?!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkæhʋelt̪æːˣ/
  • tavutus: käh‧vel‧tää

EtymologiaMuokkaa

-lta-johdos deskriptiivisestä vartalosta[1]

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.