kähveltäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakähveltäminen (38)
- teonnimi verbistä kähveltää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kähveltäminen | kähveltämiset |
genetiivi | kähveltämisen | kähveltämisten kähveltämisien |
partitiivi | kähveltämistä | kähveltämisiä |
akkusatiivi | kähveltäminen; kähveltämisen |
kähveltämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kähveltämisessä | kähveltämisissä |
elatiivi | kähveltämisestä | kähveltämisistä |
illatiivi | kähveltämiseen | kähveltämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kähveltämisellä | kähveltämisillä |
ablatiivi | kähveltämiseltä | kähveltämisiltä |
allatiivi | kähveltämiselle | kähveltämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kähveltämisenä (kähveltämisnä) |
kähveltämisinä |
translatiivi | kähveltämiseksi | kähveltämisiksi |
abessiivi | kähveltämisettä | kähveltämisittä |
instruktiivi | – | kähveltämisin |
komitatiivi | – | kähveltämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kähveltämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kähveltämis- |