varastaa
SuomiMuokkaa
VerbiMuokkaa
- ottaa luvatta omaisuutta, joka ei kuulu itselle
- Mies varasti arvokkaita koruja.
- (kuvaannollisesti) ottaa jotakin luvatta, erityisesti jotain aineetonta
- varastaa ideoita
- Hakkeri varasti Van Rompuyn meilejä (hs.fi)
- Estelle varasti huomion Victorian syntymäpäivänä (kaleva.fi)
- (urheilu) lähteä ennen lähtömerkkiä
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈʋɑrɑst̪ɑːˣ/
- tavutus: va‧ras‧taa
EtymologiaMuokkaa
johdos substantiivista varas (varas- + -ta- + -a)[1]
KäännöksetMuokkaa
1. ottaa luvatta omaisuutta, joka ei kuulu itselle
|
|
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
- (ottaa luvatta jotakin joka ei kuulu itselle) anastaa, viedä, kähveltää, rosvota, pihistää, näpistää; (puhekieltä) nyysiä, pölliä, kääntää
- (varastaa väkivalloin) ryöstää, ryövätä, (slangia) rullata, kääntää
- (varastaa huijaamalla) kavaltaa, (slangia) kääntää, puhaltaa
JohdoksetMuokkaa
- verbit: varastella
Aiheesta muuallaMuokkaa
- varastaa Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.