varastaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
- ottaa luvatta omaisuutta, joka ei kuulu itselle
- Mies varasti arvokkaita koruja.
- (kuvaannollisesti) ottaa jotakin luvatta, erityisesti jotain aineetonta
- varastaa ideoita
- Hakkeri varasti Van Rompuyn meilejä (hs.fi)
- Estelle varasti huomion Victorian syntymäpäivänä (kaleva.fi)
- (urheilu) lähteä ennen lähtömerkkiä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑrɑst̪ɑːˣ/
- tavutus: va‧ras‧taa
Etymologia muokkaa
johdos substantiivista varas (varas- + -ta- + -a)[1]
Käännökset muokkaa
1. ottaa luvatta omaisuutta, joka ei kuulu itselle
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (ottaa luvatta jotakin joka ei kuulu itselle) anastaa, viedä, kähveltää, rosvota, pihistää, näpistää; (puhekieltä) nyysiä, pölliä, kääntää
- (varastaa väkivalloin) ryöstää, ryövätä, (slangia) rullata, kääntää
- (varastaa huijaamalla) kavaltaa, (slangia) kääntää, puhaltaa
Johdokset muokkaa
- verbit: varastella
Aiheesta muualla muokkaa
- varastaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.