SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

varastaa (53) (taivutus)

  1. ottaa luvatta omaisuutta, joka ei kuulu itselle
    Mies varasti arvokkaita koruja.
  2. (kuvaannollisesti) ottaa jotakin luvatta, erityisesti jotain aineetonta
    varastaa ideoita
    Hakkeri varasti Van Rompuyn meilejä (hs.fi)
    Estelle varasti huomion Victorian syntymäpäivänä (kaleva.fi)
  3. (urheilu) lähteä ennen lähtömerkkiä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋɑrɑst̪ɑːˣ/
  • tavutus: va‧ras‧taa

EtymologiaMuokkaa

johdos substantiivistä varas (varas- + -ta- + -a)[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.