kahdentaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakahdentaa (54-J) (taivutus[luo])
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑhdent̪ɑːˣ/
- tavutus: kah‧den‧taa
Etymologia
muokkaajohdos sanasta kaksi (johdin -nta-) [1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kahdennus, kahdentaminen
Aiheesta muualla
muokkaa- kahdentaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 ntA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.