kahdentaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kahdentaa (54-J) (taivutus[luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑhdent̪ɑːˣ/
- tavutus: kah‧den‧taa
Etymologia muokkaa
johdos sanasta kaksi (kahde- + -nta- + -a)[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: kahdennus
Viitteet muokkaa
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 ntA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.