kahdentaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakahdentaminen (38)
- teonnimi verbistä kahdentaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kahdentaminen | kahdentamiset |
| genetiivi | kahdentamisen | kahdentamisten kahdentamisien |
| partitiivi | kahdentamista | kahdentamisia |
| akkusatiivi | kahdentaminen; kahdentamisen |
kahdentamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kahdentamisessa | kahdentamisissa |
| elatiivi | kahdentamisesta | kahdentamisista |
| illatiivi | kahdentamiseen | kahdentamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kahdentamisella | kahdentamisilla |
| ablatiivi | kahdentamiselta | kahdentamisilta |
| allatiivi | kahdentamiselle | kahdentamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kahdentamisena (kahdentamisna) |
kahdentamisina |
| translatiivi | kahdentamiseksi | kahdentamisiksi |
| abessiivi | kahdentamisetta | kahdentamisitta |
| instruktiivi | – | kahdentamisin |
| komitatiivi | – | kahdentamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kahdentamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kahdentamis- | |