keittää
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
keittää (53-C) (taivutus[luo])
- kuumentaa nestettä kiehumispisteen yli; valmistaa tai käsitellä keittoastiassa nestettä sellaisenaan tai lisätyssä nesteessä; myös uuttaa kiehuvalla tai kuumennetulla vedellä
- keittää perunat
- keittää sellua
- keittää kahvit
- keittää kokoon – keittää jotain kunnes nestettä on haihtunut
- Toista se oli ennen kun piti keittää pyykit ja pestä käsin.
- (tekniikka, arkikieltä) ylikuumentua, jolloin jäähdytinneste alkaa kiehua
- Moottori alkoi keittää.
- (puhekieltä, kuvaannollisesti) mennä hermot
- Alkaa kohta keittää tämän touhotuksen kanssa!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkei̯t̪ːæːˣ/
- tavutus: keit‧tää
Etymologia muokkaa
todennäköisesti samasta ikivanhasta vartalosta kuin sana kiehua[1]
Käännökset muokkaa
1. valmistaa kuumassa nesteessä
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusana kiehua.