kimpaantua

Suomi

Verbi

kimpaantua (52-J) (taivutus[luo])

1. suuttua yllättäen

Ääntäminen

• IPA: /ˈkimpɑːnˌt̪uɑˣ/
• tavutus: kim‧paan‧tu‧a

Etymologia

vrt. kimmota ja kimmastua

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kimpaannus, kimpaantuminen

Aiheesta muualla

• kimpaantua Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 635, 959, 988 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa