SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kyniä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivi sanasta kynä

VerbiMuokkaa

kyniä (61) (taivutus[luo])

  1. poistaa nyppimällä linnulta sulkia ja höyheniä
    Kana on kynittävä ennen keittämistä.
  2. (arkikieltä, kuvaannollisesti) periä kohtuuttomasti jotakin, riistää laillisesti tai laittomasti jonkun omaisuutta
    Kilpailun puutteessa kauppias on saanut jo vuosia kyniä asiakkaitaan.
    Minut kynittiin korttipelissä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkyniæˣ/
  • tavutus: ky‧ni‧ä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

IdiomitMuokkaa

  • olla kana kynittävänä

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kyniä Kielitoimiston sanakirjassa