kynä
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kynä (10)
- väline, jolla voi piirtää tai kirjoittaa erilaisille pinnoille
- (anatomia) linnun sulan ruodin ontto tyviosa
- (murteellinen) kuurna
- Terva valuu kynää pitkin hautasuppilosta haudan ulkopuolelle ja edelleen tynnyriin.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkynæ/, [ˈk̟ʷynæ]
- tavutus: ky‧nä
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kynä | kynät |
| genetiivi | kynän | kynien (kynäin) |
| partitiivi | kynää | kyniä |
| akkusatiivi | kynä; kynän |
kynät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kynässä | kynissä |
| elatiivi | kynästä | kynistä |
| illatiivi | kynään | kyniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kynällä | kynillä |
| ablatiivi | kynältä | kyniltä |
| allatiivi | kynälle | kynille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kynänä | kyninä |
| translatiivi | kynäksi | kyniksi |
| abessiivi | kynättä | kynittä |
| instruktiivi | – | kynin |
| komitatiivi | – | kynine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kynä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
EtymologiaMuokkaa
KäännöksetMuokkaa
1. kirjoitusväline
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
aniliinikynä, ehostuskynä, huopakynä, huultenrajauskynä, insuliinkynä, kajaalikynä, kirvesmiehenkynä, kivikynä, kolikynä, korostekynä, kosmoskynä, kuitukynä, kuivamustekynä, kulmakynä, kuulakynä, kuulakärkikynä, kynäjalava, kynäkaukalo, kynäkotelo, kynälamppu, kynämies, kynäniekka, kynäniska, kynänjälki, kynänkärki, kynänkäyttäjä, kynänpätkä, kynänpää, kynänteroitin, kynänterä, kynänvarsi, kynänveto, kynäpiirros, kynäsota, kynäteline, laapiskynä, liimakynä, lukukynä, lyijykynä, meikkikynä, mustekynä, punakynä, rajauskynä, rasvakynä, ruokokynä, silmänrajauskynä, sinikynä, sinipunakynä, sulkakynä, säiliökynä, timpurinkynä, tussikynä, täytekynä, valokynä, värikynä
IdiomitMuokkaa
- kynä on miekkaa mahtavampi