Katso myös: Magi, mägi

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

magi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta magus

Islanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi magi maginn magar magarnir
akkusatiivi maga magann maga magana
datiivi maga maganum magum magunum
genetiivi maga magans maga maganna

magi m.

  1. maha, vatsa

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

magī

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta magus
  2. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta magus
    magi ab oriente venerunt Hierosolymam
    Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä (Matt. 2)

Ääntäminen

muokkaa
  • (klassinen) [maɡiː]
  • (kirkkolatina) [madʒi]

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

magi yl. (yks. määr. magin[luo], ei monikkoa)

  1. magia, taikuus, noituus
  2. taika

Ääntäminen

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa