matkata
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamatkata (73) (taivutus[luo])[1]
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmɑt̪kɑt̪ɑˣ/
- tavutus: mat‧ka‧ta
Etymologia
muokkaasanan matka vartalosta matka- ja suffiksista -ta[2]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: matkaaja, matkaaminen
- verbit: matkailla
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.