menetellä (67-C) (taivutus[luo])

  1. toimia järjestelmällisesti tavoitteen saavuttamiseksi
  2. olla kelvollinen, muttei erityisen hyvä
    Komediana tämä on melko epäonnistunut, mutta legendaaristen näyttelijöiden kavalkaadina tämä menettelee. (leffatykki.com)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmeneˌt̪elːæˣ/
  • tavutus: me‧ne‧tel‧lä

Etymologia

muokkaa

Muodostettu mennä-verbin pohjalta, aiemmin samassa merkityksessä on käytetty sanoja menettää ja mennä[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004