menetteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamenetteleminen (38)
- teonnimi verbistä menetellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | menetteleminen | menettelemiset |
genetiivi | menettelemisen | menettelemisten menettelemisien |
partitiivi | menettelemistä | menettelemisiä |
akkusatiivi | menetteleminen; menettelemisen |
menettelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | menettelemisessä | menettelemisissä |
elatiivi | menettelemisestä | menettelemisistä |
illatiivi | menettelemiseen | menettelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | menettelemisellä | menettelemisillä |
ablatiivi | menettelemiseltä | menettelemisiltä |
allatiivi | menettelemiselle | menettelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | menettelemisenä (menettelemisnä) |
menettelemisinä |
translatiivi | menettelemiseksi | menettelemisiksi |
abessiivi | menettelemisettä | menettelemisittä |
instruktiivi | – | menettelemisin |
komitatiivi | – | menettelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | menettelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
menettelemis- |