Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

omintakeinen (38) (komparatiivi omintakeisempi, superlatiivi omintakeisin) (taivutus[luo])

  1. ketään jäljittelemätön, omaperäinen, erikoinen, outo, omituinen
    Häntä vieroksuttiin omintakeisten näkemystensä vuoksi.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈominˌt̪ɑkei̯nen/
  • tavutus: o‧min‧ta‧kei‧nen

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa