omintakeisuus

Suomi

Substantiivi

omintakeisuus (40)

se, että on omintakeinen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	omintakeisuus	omintakeisuudet
genetiivi	omintakeisuuden	omintakeisuuksien
partitiivi	omintakeisuutta	omintakeisuuksia
akkusatiivi	omintakeisuus; omintakeisuuden	omintakeisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	omintakeisuudessa	omintakeisuuksissa
elatiivi	omintakeisuudesta	omintakeisuuksista
illatiivi	omintakeisuuteen	omintakeisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	omintakeisuudella	omintakeisuuksilla
ablatiivi	omintakeisuudelta	omintakeisuuksilta
allatiivi	omintakeisuudelle	omintakeisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	omintakeisuutena	omintakeisuuksina
translatiivi	omintakeisuudeksi	omintakeisuuksiksi
abessiivi	omintakeisuudetta	omintakeisuuksitta
instruktiivi	–	omintakeisuuksin
komitatiivi	–	omintakeisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	omintakeisuude-
vahva vartalo	omintakeisuute-
konsonantti- vartalo	omintakeisuut-

Etymologia

sanan omintakeinen vartalosta omintakeis- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on omintakeinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

omintakeisuus Kielitoimiston sanakirjassa