riippua

Suomi

Verbi

riippua (52-B) (taivutus[luo])

1. määräytyä jonkin tekijän mukaan

   riippuu hänen mielipiteestään

2. (asennosta tai asemasta) olla riipuksissa; roikkua

   pyykki riippuu narulla

Ääntäminen

• IPA: /ˈriːpːuɑˣ/
• tavutus: riip‧pu‧a

Käännökset

1. määräytyä jonkin mukaan

englanti: depend (on) espanja: depender (de) puola: zależeć (od) ranska: dépendre (de)

turkki: asmak venäjä: зависеть (от) viro: sõltuma

2. roikkua

englanti: hang, sag ranska: être suspendu, pendre

ruotsi: hänga viro: rippuma

Liittyvät sanat

• riippa
• riippuvainen
• riippumaton
• riipus

Johdokset

• substantiivit: riippuma, riippuminen, riipunta
• verbit: riiputtaa, ripustaa

Yhdyssanat

riippukeinu, riippuliidin, riippumatto, riippusilta

Aiheesta muualla

• riippua Kielitoimiston sanakirjassa