riippuvainen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
riippuvainen (38)
- joka on suuresti jonkun tai jonkin muun varassa
- Valtion talous on suuresti riippuvainen ulkomaanavusta.
- jolla on addiktio johonkin
- Hän on riippuvainen tupakasta.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈriːpːuˌʋɑi̯nen/
- tavutus: riip‧pu‧vai‧nen
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
riippua, riippuva, riippuvuus, roikkua
Johdokset muokkaa
- substantiivit: riippuvaisuus
Substantiivi muokkaa
riippuvainen (38)
- jostain seikasta, asiasta tai aineesta riippuvainen henkilö
- Huumeriippuvaiset rahoittavat riippuvuutensa ...
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riippuvainen | riippuvaiset |
| genetiivi | riippuvaisen | riippuvaisten riippuvaisien |
| partitiivi | riippuvaista | riippuvaisia |
| akkusatiivi | riippuvainen; riippuvaisen |
riippuvaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riippuvaisessa | riippuvaisissa |
| elatiivi | riippuvaisesta | riippuvaisista |
| illatiivi | riippuvaiseen | riippuvaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riippuvaisella | riippuvaisilla |
| ablatiivi | riippuvaiselta | riippuvaisilta |
| allatiivi | riippuvaiselle | riippuvaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riippuvaisena (riippuvaisna) |
riippuvaisina |
| translatiivi | riippuvaiseksi | riippuvaisiksi |
| abessiivi | riippuvaisetta | riippuvaisitta |
| instruktiivi | – | riippuvaisin |
| komitatiivi | – | riippuvaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riippuvaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riippuvais- | |
Käännökset muokkaa
1. jostakin riippuvainen henkilö
|
Aiheesta muualla muokkaa
- riippuvainen Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 403 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa