SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

ruma (10) (komparatiivi rumempi, superlatiivi rumin) (taivutus)

  1. sellainen, joka kuulostaa tai näyttää vastenmieliseltä; koetaan ilkeäksi tai vastenmieliseksi; pahan kuuloinen, pahan näköinen
    Ruisrääkän rääkynä on niin rumaa, että se kuulostaa melkein kauniilta.
    Tulipa siitä ruma ilma.
    Se oli tosi ruma temppu.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈrumɑ/
  • tavutus: ru‧ma

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • ruma Kielitoimiston sanakirjassa

VepsäMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

ruma

  1. ahneETY: rumal

AluneMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ruma

  1. talo