saastuttaa

Suomi

Verbi

saastuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. päästää ympäristöön saasteita, esimerkiksi vesistöihin, meriin tai ilmaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑːst̪ut̪ːɑːˣ/
• tavutus: saas‧tut‧taa

Etymologia

• johdos verbistä saastua (vartalo saastu- + johdin -tta- + verbintunnus -a)

Käännökset

1. päästää ympäristöön saasteita, esimerkiksi vesistöihin, meriin tai ilmaan

englanti: pollute

Liittyvät sanat

• saastua

Johdokset

• substantiivit: saastute, saastuttaja, saastuttaminen, saastutus

Aiheesta muualla

• saastuttaa Kielitoimiston sanakirjassa