sataa

Suomi

Numeraali

sataa

1. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta sata

Verbi

sataa (56-F) (taivutus)

1. luonnonilmiö, jossa vettä tippuu pilvistä maahan

   Ulkona sataa.

2. jonkin muun putoamisesta, tippumisesta ilmasta (+ mitä sataa)

   Sataa rakeita.

   Sataa tuhkaa.

   Palavia kekäleitä satoi ihmisten niskaan.

   Sataa luoteja.

3. (kuvaannollisesti) saapua runsain mitoin eri puolilta

   sataa onnitteluja

   sataa kunniaa

   Tulosvaroittajien niskaan satoi kylmää vettä. (taloussanomat)

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑt̪ɑːˣ/
• tavutus: sa‧taa

Käännökset

1. luonnonilmiö, jossa vettä tippuu pilvistä maahan

englanti: rain espanja: llover ido: pluvar inarinsaame: arveđ ketšua: paray latvia: līt liivi: saddõ mapuche: mawinün norja: regne pohjoissaame: arvit

portugali: chover ranska: pleuvoir ruotsi: regna (vettä), snöa (lunta), hagla (rakeita) saksa: regnen (vettä), schneien (lunta), hageln (rakeita) tšekki: pršet turkki: yağmak venäjä: идти (+ mitä sataa, vettä: дождь, lunta: снег, rakeita: град) vepsä: sadada viro: sadama

Liittyvät sanat

• sateinen
• sataa lunta

Johdokset

• substantiivit: sadanta, sade; (historiallisia) sadin, satama, sato, satu
• verbit: sadella; (historiallisia) sadatella

Aiheesta muualla

• sataa Kielitoimiston sanakirjassa
• sataa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa