sperme

Kroaatti

Substantiivi

sperme

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivi sanasta sperma
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta sperma
3. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta sperma
4. (taivutusmuoto) monikon vokatiivi sanasta sperma

Norja (bokmål)

Substantiivi

sperme

1. (slangia) erittää spermaa, ejakuloida

Ranska

Substantiivi

sperme m.

1. sperma, siemenneste

Aiheesta muualla

• sperme Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

sperme

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi-datiivin epämääräinen muoto sanasta spermă
2. (taivutusmuoto) monikon nominatiivi-akkusatiivin epämääräinen muoto sanasta spermă
3. (taivutusmuoto) monikon genetiivi-datiivin epämääräinen muoto sanasta spermă

Ääntäminen

• IPA: [ˈsperme]

Tavutus

• tavutus: sper‧me

Tanska

Verbi

sperme

1. (arkikieltä) erittää siemennestettä, ejakuloida

Taivutus

Persoonamuodot

muoto	aktiivi	passiivi
preesens	spermer [luo]	–
imperfekti	spermede [luo]	–
perfekti	har spermet	–
pluskvamperfekti	havde spermet	–
imperatiivi	sperm[luo]	–

Apuverbi

• have

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: sperme
• passiivin infinitiivi: –
• partisiipin preesens: spermende [luo]
• partisiipin perfekti: –