RuotsiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

styrka yl. (1) (yks. määr. styrkan [luo], mon. epämäär. styrkor [luo], mon. määr. styrkorna [luo])

  1. vahvuus
  2. voima
  3. (monikollinen) joukot

VerbiMuokkaa

styrka (2)

  1. vahvistaa

TaivutusMuokkaa

Taivutus – styrka
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens styrker styrks,
styrkes
imperfekti styrkte styrktes
supiini styrkt styrkts
imperatiivi styrk
Nominaalimuodot

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • styrka Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
  • styrka Svensk ordbokissa SOssa (ruotsiksi)