Substantiivi

muokkaa

vahvuus (40)

  1. lujuus, kestävyys: fyysinen tai psyykkinen kyky kestää jotakin
  2. voimakkuus, väkevyys
  3. (sodankäynti) sotilasosaston sotilaiden määrä; miesvahvuus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑhʋuːs/
  • tavutus: vah‧vuus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vahvuus vahvuudet
genetiivi vahvuuden vahvuuksien
partitiivi vahvuutta vahvuuksia
akkusatiivi vahvuus;
vahvuuden
vahvuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vahvuudessa vahvuuksissa
elatiivi vahvuudesta vahvuuksista
illatiivi vahvuuteen vahvuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vahvuudella vahvuuksilla
ablatiivi vahvuudelta vahvuuksilta
allatiivi vahvuudelle vahvuuksille
muut sijamuodot
essiivi vahvuutena vahvuuksina
translatiivi vahvuudeksi vahvuuksiksi
abessiivi vahvuudetta vahvuuksitta
instruktiivi vahvuuksin
komitatiivi vahvuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vahvuude-
vahva vartalo vahvuute-
konsonantti-
vartalo
vahvuut-

Etymologia

muokkaa

vahva + -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

vahvuusluku

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vahvuus Kielitoimiston sanakirjassa